Trubaduuri Vantaalla

Trubaduuri Vihtori Maijanen soitti hääkeikan Vantaalla toukokuun viimeisenä lauantaina. Paikkana oli Wanha Bäckby jossa olin hääkeikalla myös helmikuussa. Tällä kertaa esiinnyin eri kohdassa salia, keskiovien vieressä. Hääpari oli antanut vapaat kädet biisien suhteen. Hieman ennen aloitustani he tanssivat hauskan häätanssin jossa oli editoitu musiikki ja harjoiteltu koreografia. Se toimi loistavasti, kirvoitti hyvät naurut ja välittömästi esityksen jälkeen pääsin esittäytymään ja aloittamaan oman osuuteni. Soitin muutaman valssin alkuun ja ihmiset tulivat sankoin joukoin valssaamaan. Valssien soittaminen on mielestäni erittäin mukavaa kun kaikki ikäluokat sekoittuvat tanssilattialla samaan aikaan ja tunnelma on yleensä hyvällä tavalla hilpeä. Valssien jälkeen jatkoin kevyellä tanssimusalla ja osa ihmisistä karkasi lämpimään ulkoilmaan vilvoittelemaan. Joku kävi kesken jonkin kappaleen asentamassa kypärän päähäni! Kypärässä taisi olla GoPro-kamera tai vastaava. Tilanne oli huvittava ja olisi hauska saada foto muistoksi siitä hetkestä, täytyypä kysäistä hääparilta. Tapasin tauolla yllättäen yhden jääkiekkotutun jonka kanssa puhuimme intensiivisesti jääkiekkomaalivahtien valmentamisesta, aihe josta voin höpöttää loputtomiin milloin vaan 🙂 Toinen setti oli kuitenkin soittamatta ja tartuin toimeen. Päätin ottaa vähän nopeatempoisempaa musaa kehiin. Ihmiset alkoivat pikkuhiljaa syttymään ja mielestäni J.Karjalaisen “Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään” antoi uuden suunnan keikalle. Sen jälkeen tunnelma rupesi olemaan jo riehakas, ihmiset bogosivat musiikin tahtiin. Loppuhuipennukseksi taisin soittaa Anssi Kelan 1972- kappaleen joka yleensä toimii hyvin viimeisenä kappaleena juhlissa jossa on buugi päällä. Kuvasin ennen biisiä pienen videon joka näytti tältä:

Keikasta jäi jälleen hyvä maku, vaikka ensimmäisen setin loppupuolella varsinaista massahysteriaa ei syntynytkään. On toisaalta ymmärrettävää että ihmiset haluavat välillä käydä pihalla ja nauttia muutenkin illasta kuin vain tanssien. Ehkä sitä artistina on aina vähän huolissaan jos ihmiset valuvat hetkeksi muualle, mutta pysyypähän ainakin hereillä ja asenne kunnossa kun tavoittelee parasta mahdollista lopputulosta. Sata salamaa olisi myös ollut hyvä biisi tämän keikan loppupuolella mutta en vielä uskaltanut sitä vetää kun sanat eivät olleet hallussa. Tästä on hyvä jatkaa ensi viikolle jolloin luvassa on 4 keikkaa erilaisissa tilaisuuksissa. Ollaan kuulolla taas muutaman päivän päästä!