Trubaduuri Tuusulassa

Trubaduuri Tuusulassa on kertomus trubaduuri Vihtori Maijasen keikasta Tuusulassa helmikuussa 2017. Keikka tuli tutun kiekkomiehen kautta ja kyseessä oli neljäkymppiset Villa Tammikossa. Olin kerran aiemmin ollut kyseisessä paikassa esiintymässä mutta tajusin sen vasta kun käännyin pihaan. Aiemmalla kerralla olin siinä uskossa että olin ollut tilaajan olohuoneessa soittamassa, mutta ilmeisesti paikka on muutettu vuokratilaksi. Jokatapauksessa erittäin viihtyisä puutalo ja sopi erinomaisesti juhlapaikaksi muutamalle kymmenelle juhlavieraalle. Juhlakalun ystävät olivat tilanneet minut yllätyksenä esiintymään ja ilta sujuikin todella mukavissa merkeissä. Minut esiteltiin alkuun stripparina, ja sekin puoli varmaan tulee ohjelmistoon tuotapikaa 🙂 Soitin kaksi settiä, lähinnä tanssi- ja bilemusaa, höystettynä muutamalla erikoisnumerolla. 

Alkuun kajautimme pari yhteislaulua ja keikka alkoikin hyvällä meiningillä. Alkuvaiheessa lapsia oli vielä paikalla mutta ensimmäisen setin puolivälissä tuli heille noutaja höyhensaarille 🙂 Soittelin muutaman balladinkin ja yritin saada vanhempaa väkeä tanssimaan, kohtuullisella menestyksellä. Ensimmäisestä setistä jäi mieleen se että ihmiset halusivat juhlia yhdessä ja arvelin että loppukeikasta saattaisi tulla riehakas. Tauolla juttelin parin vanhan tutun kanssa ja juhlaväki piti puheita. Sovittiin myös yhden juhlavieraan kanssa yhteisduetoista, Don Huonojen “Hyvää yötä ja huomenta” sekä Olavi Uusivirran ja Anna Järvisen “Nuori ja kaunis” valikoituivat kappaleiksi.

Toinen setti käynnistyi ja soitin alkuun AVICIIta, Jukka Poikaa, J.Karjalaista ja muita hyviä menobiisejä. Porukka alkoi lämpenemään ja keikan loppu olikin omasta näkökulmasta hulvaton: encorebiisejä tuli soitettua varmaan kymmenen, pari seteliä ilmestyi ohimolleni lippiksen reunaan(olen niistä tehnyt ilmoituksen kirjanpitäjälleni), eräs juhlavieras koki olonsa niin kuumaksi että riisui hiestä märän kauluspaitansa, laulu raikasi, porukka tanssi innokkaasti ja fiilis oli katossa. Tällaiset keikat ovat parasta antia tässä ammatissa. Vilpitön meininki ja tunne siitä että livemusiikki nosti porukan juhlafiilistä- se on paras palkkio trubaduurille. 

Keikan jälkeen tapahtui jotain aivan uskomatonta: Päivänsankaria kosittiin! Hän vastasi myöntävästi ja saa nähdä tuleeko kesähäät 🙂 Jos trubaduuria tarvitaan niin tiedän yhden hyvän! Kasailin keikan jälkeen kamppeita ja juttelin muutaman juhlavieraan kanssa, kaikilla tuntui olevan hauskaa. Ajelin kotiin hyvillä mielin ja seuraava veto onkin julkinen, ensi lauantain keikka Mannerheimintien William K:ssa kisahallia vastapäätä. Keikka alkaa tasan klo 21. Nähdään siellä, ja pysykää kanavalla, suomen suosituimmalla blogilla!