Trubaduuri Espoo on kertomus trubaduuri Vihtori Maijasen hääkeikasta Espoossa syksyllä 2016. Tiedossa oli nuorekkaat häät ja lähdin innoissani keikkapaikalle alkuillasta. Olin harjoitellut Motörheadin Ace of spadesin( ei helpoin biisi vetää coverina 🙂 ) sekä Ville Valon Oot mun kaikuluotain- kappaleen erityistoiveina hääparille. Jälkimmäinenhän on alunperin John Denverin Annie´s song, jonka Freeman levytti jo aikoinaan 70-luvulla. Valhallan nuorisotalo oli isohko, työväentalotyyppinen rakennus jossa oli iso lava. Kasasin äänentoiston pystyyn ja odottelin hetken keikan alkamista. Puitteet olivat hienot ja fiilis itselläni mitä parhain. Häätanssina oli Maijan ja Jannen häävalssi. Se meni oikein hienosti ja jatkoin muutamalla muulla valssilla. Sen jälkeen soitin kevyttä tanssimusaa ja osa ihmisistä tuli tanssimaan. Osa jäi pöytiin istumaan ja mietin että tällä keikalla pitää saada porukka innostumaan! Ensimmäisen setin jälkeen oli muuta ohjelmaa ja ehdin rauhassa miettiä toisen setin biisejä. Väliajalla juttelin tovin sulhasen kanssa ja kävi ilmi että pelataan samaa harrastelätkäsarjaa vastakkain. Ihmettelinkin että tutunoloinen hahmo tuo sulhanen kun saavuin keikkapaikalle 🙂
Kello taisi olla jo yli kymmenen kun toinen setti lähti käyntiin. Tapahtui sama ilmiö kuin ekassa setissä: osa häävieraista jäi vielä pöytiin istumaan. Porukka oli nuorta ja vetreää ja ihmettelin vähän miksei jengi syty, tilanne oli kuitenkin mitä otollisin bailaamiseen. No, loppupuolella settiä vedin jo mainitun Ace of spadesin, ja siinä vaiheessa sokka irtosi! Kaikki tulivat riehumaan ja meininki yltyi kovaksi. Porukka bogosi täysillä viimeiset biisit ja fiilis oli loistava!!
Keikan jälkeen fiilis oli korkealla ja itselläni oli tunne että tein ja annoin kaikkeni. Se on oikeastaan paras fiilis minkä voi esiintyjänä kokea. Alkuvaiheessa trubaduurin uraa, muutamia vuosia sitten, jäi joskus sellainen olo keikan jälkeen että vitsi kun olisi uskaltanut ottaa riskejä enemmän. Sellainen rupesi ärsyttämään kun tajusi ettei osannut itse heittäytyä. Nykyään keikoilla harvoin tulee jätettyä piippuun panoksia, enemmänkin toisinpäin. Keikan jälkeen sain hyvää palautetta ja lähdin ajelemaan hyvillä mielin kotia kohti. Tästä on hyvä jatkaa, seuraavaksi tunnelmia länsimetron harjannostajaisista, pysykää kanavalla 😉