Trubaduuri Huittisissa on kertomus trubaduuri Vihtori Maijasen keikasta Huittisissa keväällä 2019. Kyseessä oli Ryti-talossa järjestetyt synttärijuhlat ja paikalla oli kolmisenkymmentä juhlavierasta. Keikka tuli aiemman, Pohjois-Karjalassa tehdyn keikan myötä, ja tällä kertaa oltiinkin sitten toisella laidalla suomea. Ajomatkaa oli kaksi ja puoli tuntia mutta pääsin kruisailemaan täydellisessä säässä ja nautin kauniista maisemista. Kakkostie ei tosin ole suosikkitie mutta liikennettä oli erittäin vähän jostain syystä. Saavuin paikalle sovittuun aikaan ja juhlapaikalla olikin käynnissä ohjelmaa ja jäin hetkeksi odottelemaan kamojeni roudailuja. Hetken päästä sain luvan kasata kamppeet olohuoneen nurkkaan ja siitä meni vielä tovi ennenkuin pääsin aloittamaan. Tällä kertaa minulla oli tarkka lista biiseistä joten suunnittelutyötä ei tarvinnut tälle keikalle tehdä juurikaan. Kävin automatkalla läpi kipaleita mielessäni ja palauttelin kaukaisimmat mieleeni. Olin lupautunut soittamaan kolme settiä, kussakin setissä n. 12 biisiä. Jonkin verran tuli poikettua lopulta listasta mutta sanoisin että ainakin 85% biiseistä tuli vedettyä, ja toki useita mitä ei ollut listalla ollenkaan. Useinhan tällaisissa tilanteissa käy niin että toivelistalla on monia balladeja, ja niitähän ei tule loppuillasta hirveästi soitettua. Niin kävi tälläkin kertaa. Ensimmäinen kappale oli SIGin ”Hyvää syntymäpäivää” ja siitä jatkoin kepeällä tanssimusalla. Viimeistään siltsun ”Satulinna” sai porukan nousemaan penekeistään ja tanssit käynnistyivät 🙂
Tauolla sain hyvää ruokaa mutta hirveästi ei tule mätettyä safkaa tietenkään kesken keikan. Toinen setti mukaili samaa kaavaa ja tunnelma oli oikein kiva! Porukka oli messissä ja ehkä vähän ihmeissäänkin kun livemusaa oli ohjelmassa, sellainen fiilis oli itsellä jossain kohtaa iltaa. Toisella tauolla chillailin juhlavieraiden seassa ja uumoilin että kovin pitkää taukoa ei kannata pitää ettei porukka hajaannu. Jatkoinkin suhteellisen nopeasti soittoa ja rypistin parhaat bilebiisit mitä listalta löytyi 🙂 Lopussa meininki oli todella hauska ja jengit näytti olevan fiiliksissä:
Keikan jälkeen sain paljon mukavaa palautetta ja jäin hetkeksi höpöttelemään juhlavieraiden kanssa. Kello oli kuitenkin sen verran että pelasin kaiutintetriksen ystävällisten roudareiden avulla takakonttiin ja lähdin köröttelemään Helsinkiin päin. Pysykää kanavalla, suomen laajimmalla blogilla! Ensi viikolla raporttia jälleen trubaduurin seikkailuista, ollaan kuulolla! Ciao!