Trubaduuri Vihtori Maijanen oli tilattu Oripäähän tuplasynttäreille 14.5. Olin soittanut toissakesänä keikan Oripäässä ja uumoilin että samaa porukkaa liittyisi tähänkin keikkaan. Trubaduurin uumoilut osoittautuivat kuitenkin vääriksi- synttärisankarit olivat löytäneet nettisivuilleni ja buukanneet minut sitä kautta. Saavuin paikalle yhdeksän maissa ja kasasin kamat lentokentän kerhotilan nurkkaan. Tila oli varsin hieno, tilava ja hyvä akustiikaltaan. Sovimme juhlakalujen kanssa että soitan kolme settiä, ensimmäinen taustamusiikkihengessä, vanhukset ja lapset huomioonottaen, ja sitten myöhemmin menevämpää musaa. Ihmiset istuivat pöydissä ja aloitin perinteisemmällä musiikilla. Muutamia pareja tuli tanssilattialle pyörähtelemään ja tunnelma oli mukavan odottava. Tauolla sain erinomaista ruokaa ja aloin miettimään seuraavan setin biisivalintoja. Nykyisestä noin kahdensadan kappaleen ohjelmistostani pystyn jo valitsemaan usein tilanteeseen hyvin sopivia biisejä, mutta uutta olisi hyvä opetella enemmän. Melkein jokaisella keikalla tulee sellainen olo että hitsi kun osaisi sen ja sen biisin. Tällä hetkellä opettelen Sata salamaa kappaletta, se on jostain syystä uupunut ohjelmistostani. Tunnelma keikalla alkoi tiivistymään ja toisessa setissä ihmiset tulivat joraamaan jo kunnolla. Soitin myös erikoistoiveena Paula Vesalan version ”miten ja miksi”-kappaleesta. Se onnistui hyvin. Viimeinen setti kajahti käyntiin puolenyön tienoolla ja millainen setti siitä tulikaan! Ihmiset tulivat sankoin joukoin bailaamaan ja paahdettiin yhdessä täysillä. Olin aivan hiestä märkä. Kun otin valokuvan yleisöstä, puhelimeni kameran linssi oli aivan kosteudesta huurussa 🙂 kuva näytti tältä:
Meno oli hurjaa, mutta setin lopussa kitarastani katkesi G-kieli. Nopea viritys, ja painoin loppuun ilman kielenvaihtoa, se olisi katkaissut ikävästi keikan. Oli itseasiassa ihan mielenkiintoista kuunnella miten eri tavalla soinnut soivat ilman puuttuvaa G-kieltä. Joitain otteita tuli otettua eri tavalla, kuten esimerkiksi F, jonka soitin siten että vapaa A-kieli toimi soinnun terssinä. Get on alkuriffin jätin hötäkässä suosiolla soittamatta, en keksinyt nopeaa ratkaisua sen soittamiseen ilman G-kieltä.
Keikka oli mielestäni menestys, ja juhlakalut tuntuivat olleen tyytyväisiä. He varoittivat peuroista, ja niitä näin kaksin kappalein kotimatkalla. Säikähdin melkein kuoliaaksi kun yksi iso yksilö möllötti tien vieressä. Ajelin kahdeksaakymppiä satasen alueella. Loppumatkasta alkoi väsyttämään ja jouduin pinnistelemään pysyäkseni hereillä sateisella turuntiellä. Pääsin onneksi kuitenkin turvallisesti kotiin. Tästä on hyvä taas jatkaa, ollaan kuulolla!