Trubaduuri Pälkäneellä on kertomus trubaduuri Vihtori Maijasen keikasta Pälkäneellä maaliskuussa 2017. Keikka tuli lyhyellä varoitusajalla ja kyseessä oli 60-vuotiskekkerit. Ajelin Pälkäneelle alkuillasta ja saavuin metsästysmajalle jossa oli paikalla parisenkymmentä juhlijaa. Jutut olivat sen verran siveettömiä heti kättelyssä että arvasin tällä keikalla menon yltyvän aikamoiseksi 🙂 Juhlat olivat yllätys sankarille ja oma esitykseni luonnollisesti myös. Juhlakalu oli silminnähden yllättynyt saapumisestani. Settilistaan oli tilaajan toimesta valikoitunut paljon vanhempaa rokkia ja ns. äijäkamaa. Ensimmäiseksi biisiksi oli sovittu kuitenkin Robinin Boom Kah! Odotin että paikalla olisi nuorisoa, mutta asia paljastuikin pieneksi vitsiksi juhlakalulle 🙂 Ei ehkä helpoin biisi aloittaa metsästysmajan äijäpainotteisissa kemuissa, mutta mitä vielä: porukka lauloi mukana kuin parhaat kuorolaiset! Olimme sopineet kahden setin keikasta ja ensimmäisessä setissä soittelin tarkan toivelistan rauhallisempia biisejä säästäen tanssikipaleet loppuiltaan. Tämä konsepti näytti toimivan hyvin, tyypillinen tilanne itseasiassa. Porukka lauloi mukana monissa biiseissä, eikä vähiten Eppu Normaalin ralleissa. Jokainen suomalainen osaa ne hitit ulkoa joten tarttumapintaa on tanakasti. Tauolla sain kahvia ja syötävää, ja ihmiset alkoivat olla melko hyvällä tuulella 🙂
Toinen setti lähti myös räväkästi käyntiin Juicella ja nakuttelin listalta reippaita ralleja. Porukka tuli tanssimaan ja jopa muutama uros eksyi tanssilattialle. Meno yltyi lopulta riehakkaaksi ja tuntui että musiikki teki tehtävänsä. Loppukahinoissa yleisö vaati jopa ylimääräisiä ohjelmanumeroita ja sekös tuntuu aina nöyrästi hienolta. Saa ikäänkuin varmistuksen siitä että on tehnyt jotain oikein.
Keikan jälkeen oli todella hyvä fiilis ja olisi ollut mukavaa jäädä ottamaan muutama olut metsästysmajalle mutta tiedossa oli aikainen herätys ja katsoin parhaaksi sujahtaa autoon ja kohti Helsinkiä. Kasasin kamppeet takakonttiin ja nappasin pari karjalanpiirakkaa matkaevääksi. Ilta oli pimeä mutta ajokeli muten hyvä. Elukoita ei näkynyt ja sain ajella rauhassa kotiin. Seuraavana päivänä oli myös luvassa keikka Naantalissa joten tänä viikonloppuna oli vähän kilometrejä luvassa. Toki Pälkäne ja Turku ovat vain hetken päässä Helsingistä joten helpolla tässä pääsee. Pysykää kanavalla, suomen suosituimmalla blogilla! Ensi viikolla luvassa taas lisää tarinointia.