Trubaduuri Vihtori Maijanen suuntasi Lappenrannan lähistölle Taipalsaareen keikalle huhtikuun tiistai-illaksi. Luvassa oli Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiirin tilaama keikka sotilaskodissa koulutus- ja tyhy-päivien päätteeksi. Rullasin rennosti kutostietä ja käännyin Taavetin kohdalta kohti Taipalsaarta. Mietin loppumatkasta että keikan jälkeen kannattaa varmaankin ajaa Lappeenrannan kautta kotiin hirvien takia. Keikkapaikka löytyi keskeltä pöpelikköä hiekkatien päästä, google maps rules! Kasasin äänikamat sotilaskodin nurkkaan ja odottelin yleisön saapumista. Trubaduuri on kyllä kätevä tilata vähän pienempiin tiloihin keikalle kun kamat mahtuvat melkeinpä mihin vaan. Puoli kymmenen aikaan ovi alkoi käymään. Saunanraikkaat armejan varusteisiin pukeutuneet EKSOTEn tyypit vaikuttivat jo valmiiksi rennoilta, olihan heidän päivään kuulunut suunnistusta ja muuta puuhailua. Aloitin setin Tästä asti aikaa- biisillä ja ihmiset lauloivat mukana kertosäkeissä, ja kyllä kuulosti todella hyvältä!!!
Tuntui että ihmiset olivat rennossa tilassa ja esiintyminen oli erittäin nastaa porukoiden laulaessa ja tanssiessa mukana. Soitin reilun tunnin mittaisen setin ja lopussa meno yltyi jo aika reippaaksi, otin ensimmäistä kertaa vähän ”We want more” todistusaineistoa 🙂
. Hotel California, Tämän kylän poikii, Get on, Johnny B. Goode, Lähtisitkö, Pohjois-karjala, Easy livin, Michelle ja Heart of gold olivat ainakin setissä mukana. Ylipäätään paikallaolijoiden keski-ikä pyöri neljän viidenkympin tienoolla, ja valitsin settiin aika paljon vanhempia biisejä. Yleisö tuntui olevan erittäin tyytyväinen trubaduurin keikkaan ja itsellenikin jäi todella hyvä fiilis. Ei muuta kuin kamat autoon ja kohti Helsinkiä. Ajoin suunnitelmani mukaan ensin Lappeenrantaan ja siitä kohti Helsinkiä koska en ollut kiinnostunut hirvien kohtaamisesta. Keikan tilaajakin kertoi että porukka oli nähnyt lähimetsissä hirviä päivän suunnistusrasteilla. Matkalla näin toki muutaman pupujussin ja yhden pesukarhun, jonka kanssa osuma oli todella lähellä. Väsymys alkoi hieman painaa jossain Porvoon paikkeilla, mutta maksimoin kurjuuden kuuntelemalla Pyhä Yrjänän uusinta levyä nupit kaakossa ja nukahtamisen vaara oli saman tein ohi! Sen verran äkkiväärää hittikamaa pojat ovat taas luoneet. Hieman väsyneenä mutta onnellisena painoin pään tyynyyn alkuyöstä, hienosti menneen matkan jälkeen. Näillä mennään sano Virmanen!