Trubaduuri Helsingissä

Trubaduuri Helsingissä on kertomus trubaduuri Vihtori Maijasen keikasta saunalautalla 22.6.2016. Kyseessä oli Dellin porukan kesäpäivät ja nousin lautan kyytiin katajanokalta. Kasasin äänikamat ylätasanteelle ja mietin saattaisivatko ne keinahdella aallokossa. Tuulta oli hieman mutta muuten sää oli aivan upea. Aloitin soittamisen melkein heti kasattuani kamat ja meininki oli erittäin rento ja hyväntuulinen. Suunnilleen kymmenennen kappaleen kohdalla oli yllättävä haaveri kuitenkin erittäin lähellä. Soitin Beatlesin Here comes the sunia ja olimme juuri lipuneet katajanokan rannan suojasta isommille vesille. Saunalautan vierestä ajoi yhtäkkiä todella kovalla vauhdilla muskelivene joka aiheutti isot aallot. Aallot keikuttivat isoa ja jykevää saunalauttaa kuitenkin niin paljon että kaiutinständini alkoivat heilua ja oli aivan milleistä kiinni, ettei toinen kaiutin tippunut mereen! Sain sen viime tingassa kiinni ja jouduin keskeyttämään biisin. En muista että olisin koskaan aiemmin joutunut lopettamaan kesken kappaleen. Onneksi selvittiin säikähdyksellä tilanteesta ja irroitin kaiuttimet telineistä. Asetin skobet pöydän päälle josta musiikki kuului ihan hyvin yleisölle. Yleisöä oli tällä keikalla ehkä noin 20 henkeä.

IMG_2129

Matkamme jatkui Eiran rantaan missä oli arvatenkin terassit täynnä väkeä. Ajoimme skifferiin liuskaluodolle välipysähdykselle. Siitä sitten takaisin samaa reittiä. Keinutus oli selkeä avomerellä ja kapteeni ohjasi lautan mukavaan poukamaan missä ei tuulu lainkaan. Ankkuri pohjaan ja toinen välietappi. Siinä olimme paikoillaan vähän pidempään, lauttavieraat jatkoivat saunomista ja pääsivät suppailemaan. Sää oli edelleen uskomaton ja risteily taisi olla täysi napakymppi asiakkaiden mielestä. Sain paljon kehuja musiikista ihmisiltä ja toiveitakin tuli. Soitin erittäin pitkän setin kun ei oikeastaan huvittanut pitää sen kummempia taukoja. Jouduin jopa jossain vaiheessa pinnistelemään minkä kappaleen soittaisin seuraavaksi kun tuntui että oli jo soittanut kaikki osaamani kappaleet. Mutta kyllähän niitä riittävästi löytyi loppujen lopulta. Sain erinomaiset ruuat lautalta ja aloimme lipua kohti hakaniemenrantaa. Vedin vielä loppurypistyksen ja saavuimme rantaan. Jouduin tilaamaan taksin koska autoni oli luonnollisesti katajanokalla. Kamat autoon ja kotia päin. Tästä keikasta jäi todella hyvä maku, ulkokeikat hyvässä säässä ei petä koskaan. Ollaan kuulolla! http://www.vihtorimaijanen.fi/trubaduuri-helsinki/